1. |
Ilman käsiä
05:33
|
|
||
osaan ajaa pyörällä ilman käsiä
juoksen nopeemmin kuin pihan muut pojat näillä uusilla kengillä
sanon kaiken sanottavan päin pläsiä
osun parvekkeelta katulamppuun ilmakiväärillä
katu pimenee kun se hajoaa
kenestä huomenna koulussa puhutaan?
äiti kato kuinka korkeelta mä hyppään!
eikä mua edes pelota
en tule humalaan keskikaljasta
sängyn alla on pullo ja sätkävehkeet piilossa
oon kerran koskenut rintaa paljasta
mut se ei jäänyt siihen kun jutellaan jätkäporukassa
ilta pimenee, estot katoaa
kenestä huomenna punastellen puhutaan?
tiedän kyllä ettei todellisuudessa
tällaisilla tarinoilla ole draamankaaria
ei ole onnellisia loppuja
ei käännekohtia eikä uusia alkuja
maailma pimenee kun kaikki hajoaa
kenestä huomenna kylillä puhutaan?
|
||||
2. |
Pysy kaukana
03:20
|
|
||
olin onnellinen ihan just näin
aina siihen saakka kun sinut siinä näin
nyt valvon päivät haaveunissa
oi, kunpa oisit vain mielikuvitusta
älä tule lähemmäksi mua, pysy kaukana
älä tule lähemmäksi mua
en pysty vastustaa sua enempää
rivit täyttyy typerillä vertauskuvilla
kliseisillä kesäyön tunnelmakuvilla
sanoilla suurilla, viininvärisillä huulilla
vuorisaarnoilla, sokeilla profetioilla
älä tule lähemmäksi mua, pysy kaukana
älä tule lähemmäksi mua
en pysty vastustaa sua enempää
pysy kaukana
|
||||
3. |
Haamukipuja
03:39
|
|
||
Välähdyksiä tutuista kasvoista silmäluomieni sisäpuolella
Tuoksuja kaukaisesta paikasta joka joskus tuoksui kodilta
Kaikuja epäselvästä puheesta
Kirjahyllyssä värikuvia ihmisistä joita en tunnista
Herään vieraasta vuoteesta ja huone näyttää oudolta
Ovi aukeaa enää vain ajatuksen voimalla
on mahdotonta arvioida ennakolta seurauksia
jos muistot pitää amputoida, jää vain harhakuvia ja haamukipuja
Joukko helliä kädenpuristuksia
hiljaisia sanoja, huolestuneita katseita
Perheenjäseniä, ikuisesti rakkaita
ensin läheisiä, pian enää vieraita
irtonaisia muistoja, haamukipuja
|
||||
4. |
|
|||
Tulin tänne kaukaa tuolta minne öisin katselet
Missä elämän edellytykset on muka pelkästään fyysiset
Oon luotu kulkemaan vailla huolta radan laitapuolta
Ja tähtikarttoja piirustamaan
Tuhoon tuomittuja kansoja pelastamaan
Nauran maailmalle ja se nauraa takaisin
Tuhansia tarinoita eikä ketään kenen kanssa ne jakaisin
Pallon pohjoiselle puoliskolle päädyin maahan pimeään
Vaikkei täällä sotaa käydäkään, kukaan ei elä rauhassa päivääkään
Uutiset puoli yhdeksältä ei näytä hyvältä
Eikä oo kai tarkoituskaan
Ne ei lisää tietoa, ainoastaan tuskaa
Ihmiset nauraa kuolemalle mut se ei naura takaisin
Miljoonia mielipuolia joiden kohtalon pian jakaisin
Yritän viestiä välittää
joka Linnunradan ylittää
jos merkitys käännöksessä häviää
joudun todistamaan kun ihmiskunta luovuttaa ja käy hiljaa pimeään
Katseet kääntyvät taivaalle mut kukaan ei katso takaisin
Tuhansia tarinoita eikä ketään kenen kanssa ne jakaisin
|
||||
5. |
Talismaanit
05:55
|
|
||
delfiinit nenäni edessä hyppii elottomina sementtiseinässä
vain minä olen tämän hetken näkemässä
vain minä olen tässä, aamuhämärässä
en osaa lentää, en osaa nukkua
asunnon lattialla otan lukua
yy kaa koo, en kai tästä alemmas vajoo
jos puhelin soi, aion siihen vastata ”joo, joo, joo...”
talismaanit on muovinen kortti ja avain asuntoon
kaikki hyvä loppuu aikanaan
mutta murheen murros jatkuu vaan
lasin takaa viittoen viestini näytän
vastaukseksi kuulen vain kortin täällä käyvän
mun tarpeet ei kohtaa tätä tarjontaa
onnellisuudessa aikamoista hajontaa
sitä mitä pyydän ei voi myydä
mutta ilmasta lounasta ei kuulemma oo olemassakaan, ei oo
talismaanit on muovinen kortti ja avain asuntoon
sotkuista siimaa koetan yhteen liimaa
kun ei sitä saksilla saanutkaan kuntoon
joo, talismaanit on muovinen kortti ja avain asuntoon
|
||||
6. |
Sokea joki
05:04
|
|
||
maailma on kaunis kun tietyst kulmast kattoo
mutta se ei oo vakio
silloin kauniina päivänä ne päivät ei jäävejä oo
muistoni maasta niin todellisii on
rakensivat voimalat ja muovitehtaat
lupasivat helppoo elämää
mut kuinkas siinä kävi?
eessä alamäki eikä junas jarruja oo
muistoni maasta niin todellisii on
nyt sokea joki lävitseni virtaa
|
||||
7. |
Hautajaisten juhlat
03:02
|
|
||
La Muerta on tänään kauniina
juhlamekko päällä, huulet punaisina
hermostunut tunnelma odottava
tunnelin päässä on vihdoin valoa
hautajaisten juhlat
vuosikymmenet kului, vaihtui vuosituhat
toivoi että toisi taudit taikka sodat
mut maailma maallinen pitää otteesaan
hämärän rajamailla kuuluu kuiskintaa
hautajaisten juhlat
tänään on se päivä, hän on komeana
puku päällänsä ja tukka kammattuna
hymyilevätkö kasvot kalpeat?
ei vielä tiedä, vaan on siihen aihetta
hautajaisten juhlat
On hautajaisten juhlat
|
||||
8. |
Murheen ryynit
03:30
|
|
||
oon itse sinua ruokkinut
iltahämärässä juottanut
keskiyöllä ylemmyydentuntoa
itsetunto alennustilassa
piikkinä hihassa
riemusta repee ja surusta sulaa
naurava lintu popsii murheen ryynei
kaduttaa, hävettää ja vaivaannun
vaan sitäkin se elo on
oot ollu vuosia jo vieraana
antanut huonoja neuvojas
vieraanvaraisuus alkamassa loppua
talutan sua kohti ovea
nyt jo hoputan
|
Streaming and Download help
If you like Kaupungin Valot, you may also like:
Bandcamp Daily your guide to the world of Bandcamp